Teokset
Kirjoituksia
Valokuvataide
Minusta
hanna.weselius@aalto.fi
+358 50 511 3243
© 2024 Hanna Weselius | Studio Kiss
Roland Barthes: Valoisa huone. Merkintöjä valokuvasta
Marjaana Kella & Hanna Weselius: Varjokuvain. Merkintöjä Valoisasta huoneesta
Bokeh 2026
Alkuteos La Chambre cleire (1980)
Kansi ja kirjasuunnittelu: Antti Nylén
Valoisa huone. Merkintöjä valokuvasta on Marjaana Kellan ja Hanna Weseliuksen uusi suomennos Roland Barthesin rakastetusta klassikkoteoksesta La Chambre claire. Note sur la photographie (1980). Ensimmäinen suomennos (Martti Lintunen, Esa Sironen ja Leevi Lehto, 1985) myytiin loppuun vuosikymmeniä sitten.
Valoisa huone. Merkintöjä valokuvasta is the second Finnish translation of Roland Barthes’s beloved Camera Lucida (La Chambre claire. Note sur la photographie, 1980). The first translation by Martti Lintunen, Esa Sironen, and Leevi Lehto (1985) was sold out decades ago.
”Niin menin yksinäni asuntoon, jossa äitini oli juuri kuollut, ja katselin lampun valossa hänen valokuviaan yksi kerrallaan; palasin hänen kanssaan vähä vähältä ajassa taaksepäin ja etsin totuutta kasvoista, joita olin rakastanut. Ja minä löysin sen.”
Varjokuvain on Marjaana Kellan ja Hanna Weseliuksen oheisteos, joka sisältää suomentajien esipuheen Valoisaan huoneeseen sekä Marjaana Kellan esseen ”Järkähtämätön” ja Hanna Weseliuksen esseen ”Kirjoittaa kuin valokuva”.
Varjokuvain is a side publication containing the translators’ preface for Valoisa huone and essays ”Järkähtämätön” (”L’Intraitable”) by Marjaana Kella and ”Kirjoittaa kuin valokuva” (”Writes like a photograph”) by Hanna Weselius.
Suomenkielistä epäkaupallista kirjallisuutta julkaiseva [Antti] Nylén ja
korkeakouluissa valokuvataidetta opettavat Weselius ja Kella pohtivat
teoriakirjallisuuden suomennoksien tarpeellisuutta myös alan
kehittymisen, säilyttämisen ja tulevaisuuden näkökulmasta.
HW: Suomenkielinen yliopistosivistys on nuori asia, jonka eteen tehtiin aikoinaan tosi paljon töitä ja nyt pikkuhiljaa sitä murennetaan ihan itse muuttamalla korkeakouluopintoja enemmän ja enemmän englanninkielisiksi. Monikielisyys on hyvä asia, mutta pelkkä englanninkielisyys ei. On tärkeää, että korkeakoulussa sivistetyt ja sivistyneet ihmiset osaisivat ajatella omalla kielellään kunnolla, koska muulla kielellä ajatteleminen voi jonkun mielestä näyttää hienolta ja kuulostaa hienolta, mutta se ei ole syvää. Se ei mene ymmärrykseen ytimiin asti.
MK: Vaikka kuinka sanoisi osaavansa hyvin englantia niin se on kuitenkin aivan eri taso kuin heillä, jotka sitä ymmärtävät ja puhuvat äidinkielenään. Usein kuulee sanottavan, kuinka jotkut nuoret pelaavat paljon pelejä ja oppivat siinä hyvän englannin, mutta on aika surullista, jos ajattelun äidinkieli tulee amerikkalaisesta pelimaailmasta.
HW: Englanti, jota käytämme opinnoissa, on niin ohutta, että siinä köyhtyy myös englannin kieli. On tärkeää, että pitkälle viedyn ajattelun sanasto ja terminologia säilyvät suomen kielessä.
MK: God is in the details. Yksityiskohdat edustavat metonyymisesti isoja asioita ja silloin kun puhumme kieltä, joka on paljon yksinkertaisempaa nyansseiltaan kuin äidinkielemme, meiltä katoaa jotain. Tilanne on tällä hetkellä hankala, koska todella paljon yliopisto-opinnoista opetetaan englanniksi. Koska suomi on äidinkielemme, tuntuu kuin jotain luovuttaisi pois, jos joutuu luopumaan kielestään.
AN: Jos halutaan, että suomen kielellä voidaan puhua asioista, tarvitsemme suomenkielisiä tekstejä. Voisimmehan tehdä päätöksen, ettemme puhu valokuvan teoriasta suomeksi. Yliopistomaailmassa näin on jo vähän tehtykin. Suomenkielisen kirjallisuuden julkaisijana keskeisin arvoni on, että suomeksi muotoillaan hankalia teemoja ja aiheita ja pidämme yllä kykyä keskustella asioista suomeksi.”
(Katri Heinämäki, Long Play)
HW: Suomenkielinen yliopistosivistys on nuori asia, jonka eteen tehtiin aikoinaan tosi paljon töitä ja nyt pikkuhiljaa sitä murennetaan ihan itse muuttamalla korkeakouluopintoja enemmän ja enemmän englanninkielisiksi. Monikielisyys on hyvä asia, mutta pelkkä englanninkielisyys ei. On tärkeää, että korkeakoulussa sivistetyt ja sivistyneet ihmiset osaisivat ajatella omalla kielellään kunnolla, koska muulla kielellä ajatteleminen voi jonkun mielestä näyttää hienolta ja kuulostaa hienolta, mutta se ei ole syvää. Se ei mene ymmärrykseen ytimiin asti.
MK: Vaikka kuinka sanoisi osaavansa hyvin englantia niin se on kuitenkin aivan eri taso kuin heillä, jotka sitä ymmärtävät ja puhuvat äidinkielenään. Usein kuulee sanottavan, kuinka jotkut nuoret pelaavat paljon pelejä ja oppivat siinä hyvän englannin, mutta on aika surullista, jos ajattelun äidinkieli tulee amerikkalaisesta pelimaailmasta.
HW: Englanti, jota käytämme opinnoissa, on niin ohutta, että siinä köyhtyy myös englannin kieli. On tärkeää, että pitkälle viedyn ajattelun sanasto ja terminologia säilyvät suomen kielessä.
MK: God is in the details. Yksityiskohdat edustavat metonyymisesti isoja asioita ja silloin kun puhumme kieltä, joka on paljon yksinkertaisempaa nyansseiltaan kuin äidinkielemme, meiltä katoaa jotain. Tilanne on tällä hetkellä hankala, koska todella paljon yliopisto-opinnoista opetetaan englanniksi. Koska suomi on äidinkielemme, tuntuu kuin jotain luovuttaisi pois, jos joutuu luopumaan kielestään.
AN: Jos halutaan, että suomen kielellä voidaan puhua asioista, tarvitsemme suomenkielisiä tekstejä. Voisimmehan tehdä päätöksen, ettemme puhu valokuvan teoriasta suomeksi. Yliopistomaailmassa näin on jo vähän tehtykin. Suomenkielisen kirjallisuuden julkaisijana keskeisin arvoni on, että suomeksi muotoillaan hankalia teemoja ja aiheita ja pidämme yllä kykyä keskustella asioista suomeksi.”
(Katri Heinämäki, Long Play)